Posts

Myöhäismodernin elämän aakkoset

MYÖHÄISMODERNIN ELÄMÄN AAKKOSET

Michel Ekman
Självbiografiskt lexikon
Schildts & Söderströms 2017



Michel Ekmanin Självbiografiskt lexikon on nimensä mukaisesti omaelämäkerrallinen sanakirja, siis oma elämäkulku aakkosittain järjestettynä 25 luvussa: Avsked, Beethoven, Cortison, Direktör, Europa, Fest, Grill, ja niin edelleen aina Ångestiin, Älskaan ja Ön-lukuun asti.

Omalla kohdalla kirjan otsikko johti harhaan.

Kun näin kirjan mainoksen aikoinaan, luulin että kyse on omaelämäkerran tutkimussanakirjasta, jonkinlaisesta käsikirjasta. Olin ostanut jokin aika sitten ranskalaisen vastaavan ja ajattelin, että nyt on omaelämäkertatutkimus pantu pakettiin myös meillä.

Kyse olikin elämäntarinasta. Sitä ei esitetäkään kronologisessa järjestyksessä (onko joku joskus esittänyt? ) eikä suoraviivaisena kasvu- ja kehityskertomuksena, vaan muodikkaamman oloisesti aakkosittain avautuvassa temaattisessa järjestyksessä. Aivan ainutlaatuinen muotoratkaisu ei ole. Mieleen tulee ainakin Roland B…

Muistoja amerikkalaisen unelman ajoilta

Steven Schrader
Se minkä ansaitsimme – kertomuksia New Yorkista.
Suomentanut Aleksi Milonoff.
Helsinki: LURRA Editions, 2016.
(Orig. What We Deserved – Stories from New York Life.)
(252 s.)


Kesäkuun alussa minua odotti kotona pieni kirjapaketti. Avasin kuoret. En tiennyt mitä odottaa. Sisällä oli LURRAn kirja. Olen jo alkanut erottaa heidän siniset ja harmaat kantensa, hivenen ankean oloiset, oudossa ristiriidassa niiden sisällä olevien sanataideteosten kanssa. Sellaiseksi tämäkin paljastui, hienon omaperäiseksi omaelämäkerralliseksi teokseksi – vähän sivussa kirjallisen valtavirran kohinasta.

Steven Schraderista en ollut aiemmin kuullutkaan. Luin kansiliepeen esittelyt ja googlailinkin vähän tutustuakseni tapaukseen. Se vähäinen tieto mitä löysin – amerikanjuutalainen vuonna 1935 syntynyt, New Yorkissa asuva kirjailija – vastasi täydelleen lukemaani teosta: kertomuksia New Yorkista.

Nyt Schrader on myötävirrassa, kirjoittaa muodikkaan omaelämäkerrallisesti. Teoksessaan Se minkä ansa…

Oman tarinan kirjoittamisen tärkeydestä

Louise DeSalvo: Writing as a Way of Healing. How Telling Our Stories Transforms Our Lives.
Boston: Beacon Press, 1999/2000.

Lueskelen koko ajan hiljalleen lukemisen ja kirjoittamisen hoitavaa ja parantavaa voimaa käsittelevää kirjallisuutta – uutta ja vanhaa. Nykyään sitä ei ole ihan vähän. Hötön joukosta ei ole helppoa löytää hyvää. Mutta sitäkin on.

Louise DeSalvon Writing as a Way of Healing on hyvä (4/5) yleistajuinen tietokirja kirjoittamisen voimasta. Kirjallisuus- ja kirjoittamisterapian ammattilaiselle teos ei välttämättä anna uutta, mutta se on silti hyvä synteesi, parantavien kertomusten ja tutkimustulosten kokoelma, jonka parissa voi viihtyä ja fiilistellä, tehdä muutaman muistiinpanonkin. Voi ihastella sitäkin, kuinka hyviä tietokirjoja yhdysvaltalaiset kirjoittajat ja kustannustoimittajat tekevät: runsas aineisto, kattava lähdeluettelo!

DeSalvo kirjoittaa tutkimus- ja kokemustiedon pohjalta. Hän viittaa alan keskeisiin nimiin ja tutkimuksiin, jotka esittelee päteväst…

Kissa Murr seikkailee kotisivuillani

Image
Kotisivuillani seikkaileva kissa on nimeltään Kissa Murr, alun perin saksalaisen kirjailijan E.T.A Hoffmannin luoma romaanihahmo.

Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa (Lebensansichten des Kater Murr, 1820) on romaaniparodia Saapasjalkakissan sukuun kuuluvasta kissasta, joka ryhtyy kirjoittamaan omaelämäkertaansa Rousseaun ja Goethen luomien mallien mukaan. Kissa kirjoittaa kuitenkin erehdyksessä elämänhistoriansa isäntänsä käsikirjoituksen kääntöpuolelle, ja tämän vuoksi kirjan lukija joutuu seuraamaan vuoroin Murrin sielun historian käänteitä, vuoroin taas isännän kirjoittamaa elämänkertatekstiä.

Olen kuljettanut Kissa Murria mukanani 1980-luvulta asti osana kirjallisuushistorian ja omaelämäkertahistorian opetustani ja myös kirjoittanut hänen omaelämäkerrastaan. Syntymäkertomus esimerkiksi vetää täysin vertoja kuuluisille omaelämäkertakirjailijoille, jotka hekin ovat usein kokeneet syntymänsä ja alkuperänsä poikkeuksellisiksi.

Saksalaisen romantikon kirjoittama romaaniparodia riit…

Yhdessä tarinoinnista

Arabella Kurtz & J. M. Coetzee,
The good story. Exchanges on truth, fiction and psychotherapy.
London: Penguin, 2015. (First published by Harvill Sekker, 2015.) (198 s.)

Nobelistikirjailija J. M. Coetzee on kaikissa romaaneissaan ja omaelämäkerrallisissa teoksissaan tutkinut muistia ja historiaa. Hänen tutkimusalueensa on käsittänyt tarinoita, joita yksilöihminen kertoo itselleen sekä tarinoita, joita eri yhteisöt kertovat itselleen itsestään. Viime aikoina Coetzee on julkaissut yhdessä toisen kanssa kirjoitettuja teoksia. Niissäkin puheena on identiteetti ja inhimillisen vuorovaikutuksen eri muodot, kuten pesäpallo, kirjoittaminen, lukeminen.

Yhteisteoksessa Tässä ja nyt. Kirjeitä ystävyydestä (2013; Here and now. Letters 2008–2011, 2013) Coetzee pohtii kirjailijakollegansa Paul Austerin kanssa lukemisen vaiheita ja dynamiikkaa tavalla, joka omassa mielessäni vertautuu suoraan kirjallisuusterapeuttiseen prosessiin. Arabella Kurtzin kanssa julkaistussa tuoreessa teoksessa The g…

Lukemisen lohtua parantumattomasti sairaille ja heidän läheisilleen

Will Schwalbe
Elämän mittainen lukupiiri
Suomentanut Kirsi Ohrankämmen.
Basam Books, 2012.
(Alkuteos The End of Your Life Book Club, 2012.)


Will Schwalbe on toiminut kirja-alalla koko elämänsä, ensin kustannusalalla ja myöhemmin kirjallisena monitoimijana verkkomaailmassa. Kirjassaan Elämän mittainen lukupiiri hän kertoo keskusteluistaan parantumatonta haimasyöpää sairastavan äitinsä kanssa.

Kun nopeasti etenevästä syövästä ja sen hoidoista ei aina ole helppoa puhua suoraan, äiti ja poika alkavat luoda keskustelua lukemiensa kirjojen pohjalta. Näin muodostuu vähitellen kahdenkeskinen lukupiiri, jossa molemmat vuoroin valitsevat luettavia kirjoja aina kulloisestakin tilanteesta ja tunnelmastaan käsin:

"Äiti ja minä olimme aina lähestyneet ja tutkineet hankalia asioita kirjojen kautta. Kirjat olivat myös tarjonneet meille puheenaiheita, kun olimme stressaantuneita tai huolissamme. Äidin diagnoosin jälkeisinä kuukausina olimme alkaneet puhua kirjoista yhä enemmän. Mutta Matka turva…

Vainosen esseet luovat tyynen mielen

Jyrki Vainonen:
Askelia. Kirjoituksia kävelemisestä.
Basam Books, 2014.


Jyrki Vainonen kirjoittaa esseekirjassaan kävelemisestä ja kulkemisesta. Toisinaan hän kulkee kirjallisten hahmojen, toisinaan samoilee elävien ihmisten kanssa.

Kokonaisuus on esseemäisen omakohtainen, omaelämäkerrallinenkin. Aiheet kirpoavat tekijän elämästä, matkoista, kirjallisista kohtaamisista erilaisissa paikoissa. Näistä aineksista ja paikoista hänen kirjallisuutensa syntyy. Kaikkea käsitellään vainosmaisen tyvenesti, kuljetaan mieleen kirvonneen asian tai ihmisen, paikan myötä, kehitellään asioita rauhassa.

Ensimmäisessä esseessä nimeltään ”Kulkuri” Vainonen kirjoittaa käänteen tekevästä kohtaamisestaan, kun Harry Martinsonin romaanin päähenkilö käveli eräänä päivänä hänen elämäänsä. Esseessä ”Jalanjälki hiekassa” kuljetaan Robinson Crusoen matkassa syvään toiseuden kokemuksen, kun Vainonen kirjoittaa Afrikan ja kuuman mantereen avanneen itsestään puolia, joista hän ei ollut aiemmin tiennyt mitään.

Palj…